– Mietin jo, että onko vika minussa! Järvenpään sosiaali- ja terveyskeskuksessa säännöllisesti asioiva Arto Saartenkorpi vitsailee.
Keskuksen palveluja on muutettu niin, että vastedes jokaisella asiakkaalla on oma hoitotiimi ja vastuuhoitaja.
Saartenkorven vastuuhoitaja vaihtui viime vuoden aikana neljä kertaa. Hän havaitsi myös yleisen ilmapiirin kiristyvän talossa.
– Hoidossa sinänsä ei ole mitään valittamista, mutta porukka on kuin viulunkieli ja se kireys näkyy myös asiakkaille, Saartenkorpi kuvailee.
Tiimimalli ongelmallinen sekä vanhoille että uusille työntekijöille
Kaikille Keski-Uudenmaan sosiaali- ja terveydenhuollon terveysasemille on joko tulossa tai jo tullut edellä kuvattu, niin sanottu asiakaskeskeinen tiimimalli.
Käytännössä mukana on kuusi kuntaa: Hyvinkää, Järvenpää, Tuusula, Mäntsälä, Nurmijärvi ja Pornainen.
Järvenpäässä muutos tiimimalliin käynnistyi viime vuoden alussa.
Jokaisella potilaalla on siis oma hoitotiimi, johon kuuluu vastuuhoitaja, lääkäreitä, sairaanhoitajia ja fysioterapeutteja.
Asiointi hoituu pitkälti puhelimitse. Se on saanut osan lääkäreistä ja sairaanhoitajista vaihtamaan työpaikkaa. Puheluita kertyy päivää kohden sadoittain ja potilaslista on loputon.
Kun takaisinsoitto tai viestiin vastaaminen viipyy, potilaita saapuu suoraan vastaanotolle tai turvautuu yksityislääkäriin.
Joulukuussa Keski-Uusimaa-lehdessä julkaistussa mielipidekirjoituksessa (siirryt toiseen palveluun) 21 lääkäriä ja 23 sairaanhoitajaa pahoittelevat, että henkilökuntaa ei ole kuultu uudistuksen läpiviemisessä. He valittelevat myös jatkuvaa resurssivajetta ja johtamisen puutetta.
Saman ovat havainneet myös viime vuoden aikana Järvenpään sosiaali- ja terveyskeskuksessa ammatillista jatkokoulutusta suorittaneet nuoret lääkärit.
Keskus sijoittui Nuorten lääkärien yhdistyksen ja Suomen Lääkäriliiton kyselytutkimuksen häntäpäähän (siirryt toiseen palveluun) yhdessä Kangasalan terveysaseman kanssa.
Nuorten lääkärien yhdistyksen koulutusvaliokunnan puheenjohtaja Sara Kaartinen luettelee kipupisteitä.
– Organisaatio koettiin huonosti toimivaksi ja koulutustoiminta toteutui heikosti. Työtä oli paljon ja sen tekemiseen ei saanut tarpeeksi tukea. Myös uusi toimintamalli tuntui kuormittavalta.
Hyvin tutkimuksessa menestyivät esimerkiksi Keravan ja Rovaniemen terveyskeskukset sekä Pihtiputaan terveyskeskus ja Viitasaaren terveysasema. Kyseessä on maanlaajuinen koulutuspaikkakysely erikoislääkärikoulutuksessa tai yleislääketieteen erityiskoulutuksessa oleville nuorille lääkäreille.
Vastauksia kyselyyn tuli kaikkiaan 1 700. Se kattaa Kaartisen mukaan noin kolmasosan kohderyhmästä.
Päällikkö: Pahin on jo takana
Keski-Uudenmaan sosiaali- ja terveydenhuollon avopalvelujen vs. päällikkö Päivi Mäkelä-Bengs myöntää nyt, että uudistuksen läpivieminen ei ole sujunut täysin ongelmitta.
– Aivan varmasti on tehty virheitä. Aina tehdään virheitä, kun tehdään muutosta, mutta niistä pitää ottaa opiksi, ettemme tee samoja erehdyksiä uudestaan eri terveysasemilla.
Mäkelä-Bengsin mukaan Järvenpään terveyskeskuksessa tilanne on jo parantunut viime vuodesta.
– Me olemme löytäneet sinne hyvin toimivan johtotiimin, joka on ansainnut henkilökunnan luottamuksen. Eli asioita voidaan tehdä ja kokeilla, mennä eteenpäin ja tehdä korjausliikkeitä. Mielestäni henkilökunta kokee nyt, että esimiehet ovat heidän toimintansa tukena.
Myös Nuorten lääkärien yhdistyksen koulutusvaliokunnan puheenjohtaja Sara Kaartinen on varovaisen toiveikas tulevaisuuden suhteen.
– Koulutuspaikkakyselyä on toteutettu neljä vuotta ja on kyllä havaittu, että paikat, jotka ovat jonain vuonna menestyneet huonosti, ovat saattaneet menestystään myös hienosti parantaa.
Tehy toivoo yhteistyötä
Tehyn Keski-Uudenmaan soten ammattiosaston puheenjohtaja Heli Junno työskentelee itse sosiaalialalla, mutta on hyvin tietoinen ongelmista.
– Kun kuusi kuntaa, kuusi eri toimintamallia ja kuusi erilaista tapaa palvella asiakkaita laitetaan yhteen ja yhtenäistetään, kaikille työntekijöille tulee muutoksia. Joillakin parempaan, joillakin huonompaan suuntaan, Junno summaa.
Tiimimallissa on Junnon tietojen mukaan myös hyviä puolia.
– Joillain terveysasemilla se toimii hyvin, mutta se ei ilmeisesti istu ihan suoraan Järvenpään sosiaali- ja terveyskeskuksen toimintaan. Keskus on auki seitsemänä päivänä viikossa aamuvarhaisesta iltamyöhään, eli omahoitaja saattaakin olla arkena vapaalla, kun hänen asiakkaansa tavoittelee häntä. Se tuo haasteita.
Heli Junnon mukaan Tehy on toivonut Keski-Uudenmaan sosiaali- ja terveydenhuollolta, Keusotelta, yhteistyötä mallin kehittämiseen viime syksystä lähtien. Toinen työntekijöitä hiertävä asia on palkka.
– Samasta työstä maksetaan edelleen eri suuruisia palkkoja jopa samoissa toimipisteissä. Kyllähän se syö työmotivaatiota, kun tietää, että työkaveri tekee samaa duunia jopa useita satoja euroja korkeammalla palkalla. Näiden asioiden korjaaminen on todella tärkeää, Junno painottaa.
Palveluja säännöllisesti käyttävä Arto Saartenkorpi hämmästelee puolestaan erityisesti kuntapäättäjien vaiteliaisuutta lähestyvien vaalien alla. Keusoten valtuustossa on 43 edustajaa alueen kunnista.
– Paikalliset poliitikot, jotka ovat Keusoten valtuustossa ja hallituksessa, hehän ovat aivan hiljaa. On tässä se hyvä puoli, että tiedän ainakin, ketä äänestän seuraavissa kuntavaaleissa.
Lue myös: